Linnunsuo
Linnunsuo on ennallistamisohjelman pilottikohde. Se on kokonaisuudessaan 180 hehtaarin suo- ja kosteikkokokonaisuus, josta kosteikkoalaa on n. 110 hehtaaria. Tähän mennessä (maaliskuu 2021) siellä on dokumentoitu yli 195 lintulajia, sekä ahma, saukko, hirvi ja muut nisäkkäät ovat oppineet hyödyntämään aluetta. Parhaimmillaan 100,000 hanhea lepää kosteikolla syysmuuton aikaan.
Linnunsuosta onkin tullut rewilding -ennallistustyön symboli maassamme. Linnunsuo saatiin Suomi 100 v-luonnonsuojelualueeksi alkuvuosina Rewilding Europe- ja Gaia-säätiöiden voimin. Se on kolmas kansallinen ICCA-alue, eli YK:n alaisen rekisterin mukaan ”yhteisöille tärkeä suojelualue”. Selkien kylän perinnetieto ohjaa kosteikon yhteishallintaa, jossa metsästäjät poistavat minkkejä ja voivat pyytää rajoitetusti vesilintuja.
Linnunsuo on Jukajoen tärkein ennallistusalue, ja sen lähellä on Kylmänsuon lähes ennallaan oleva suoala. Alueen erityispiirteenä ovat maaperän rautasulfidit, jotka aiheuttivat kalakuolemia Linnunsuon turvetuotannon aikaan 1984-2010. Maaperä on erittäin hapanta.
Kalakuolemien jälkeen VAPO, turvetuotantoyhtiö, rakensi ensimmäiset heikkolaatuiset altaat kosteikolle. Ne on kokonaan uusittu, ja altaita laajennettu vuosina 2019-2021, ja vesipinta-ala on noussut 90 hehtaariin.
Erityispiirteidensä takia Linnunsuo on myös osa monia kansainvälisiä tutkimushankkeita.
Linnunsuosta on kehittynyt suosittu retkeilykohde, jossa vierailee yli 1000 kävijää vuodessa. Kun saavut alueelle, tarkista kyltistä toimintaohjeet erityisen maaperän, erityisesti tulentekoriskin takia.
Nykyhetki
Tänään ennallistettu kosteikko ja pohjoisen suoala suojaavat Jukajokea happamilta purskeilta ja raskasmetalleilta. 8 vuotta ensimmäisten ennallistustoimien jälkeen alueesta on muodostunut kansallisestikin merkittävä luonnon ennallistusalue ja monen lajin koti.
View
Linnunsuo – Muuttolintujen lepoalue
Linnunsuo on useamman muuttoreitistön varrella. Se tarkoittaa, että alueella levähtää ja vierailee sekä kevät-, että syysmuutolla laaja kirjo eri lajeja ja suuri määrä esimerkiksi valkoposkihanhia.
Maankäytön tehostuessa ja ilmastonmuutoksen vaikuttaessa elinympäristöihin Linnunsuon kaltaisia ennallistamisaloja tarvitaan entisestään lisää.
◀
▶
View
Linnunsuo – Harvinaisten, uhanalaisten lajien koti
Linnunsuolla pesivien lajien joukossa on harvinaisuuksia ja suojeltuja lintuja. Muun muassa jouhisorsalle (Anas acuta) alue on osoittautunut tärkeäksi. Myös hyönteissyöjät kuten sitruunavästäräkki (Motacilla citreola) ovat löytäneet alueen, jo vuodesta 2019.
◀
▶
View
Linnunsuo – Laulujoutsenta tukemassa
Yrjö Kokonkin tukema kampanja säilyttää laulujoutsen (Cygnus cygnus) Suomessa on ollut luonnonsuojelun menestystarina. Se onkin Suomen kansallislintu.
Linnunsuo on joutsenille ideaalinen elinympäristö isoine altaineen, kasviruoka on lähellä ja levähdysalueita on paljon.
Ensimmäinen pari on jo onnistuneesti pesinyt, ja uusia pesintöjä odotetaan 2020-luvulle.
◀
▶
Linnunsuo – Lajien monimutkaiset suhteet
Kun ennallistustoimet etenevät ja luonnontila palautuu, lajien ja ekosysteemien keskinäiset suhteet muuttuvat monimutkaisemmiksi ja syvemmiksi.
Tästä hyvä esimerkki on kalalokkikolonia (Larus canus), jonka läsnäolo suojaa useita muita lajeja petoja vastaan. Erityisesti kahlaajalinnut hyötyvät kalalokkien läsnäolosta. Tämä puolestaan tukee Linnunsuon poikastuotantoa.
View
Saalistus ja pesintä
Pesivien lintujen suuri määrä tuo Linnunsuolle myös petoja. Osa näistä hyötyy ennallistusalueiden luonteista, ja erityisesti vieraslajien osalta vaaditaan toimenpiteitä.
Selkien Erä tekee tärkeää työtä pyytäen alueelta supikoiraa (Nyctereutes procyonoides) sekä minkkiä (Neovison vison).
Tämän lisäksi lintujen pesintämenestystä on pyritty tehostamaan muodostamalla kosteikoille pesintä- ja levähdyssaaria ja suoja-alueita.
◀
▶
Linnunsuon yhteishallinta
Linnunsuo on Suomen ensimmäisiä kokonaan yhteishallinnan piirissä olevia alueita. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonsuojeluviranomaiset, metsästäjät, kyläläiset ja maanomistajat ovat perustaneet menettelyn, jossa turvataan kaikkien oikeuksia ja velvollisuuksia.
Alueella voi metsästää, mutta syyspyyntiä on myöhäistetty, että harvinaiset lajit ehtivät lähteä syysmuutolle. Metsästäjät myös hoitavat aluetta pyytämällä sieltä minkkejä, supikoiria ja muita vieraslajeja ja petoja.
Yhteishallinnan tilannekuvan muodostus nojaa paikallisen tiedon ja tieteen yhteensovittamiselle. Molempien tietovirtojen avulla saadaan sitten täsmällinen tilannekuva siitä, miten Linnunsuo kehittyy.
View
Linnunsuo – Ohjeita vierailijoille
OSK Lumimuutos alueen omistajana ja ylläpitäjänä MUISTUTTAA ALUEELLA LIIKKUVILLE, ETTÄ ALUEELLA
TUPAKOINTI
AVOTULEN TEKO
MOOTTORIAJONEUVOILLA LIIIKKUMINEN (poislukien muut oikeuden omistavat maanomistajat)
ON EHDOTTOMASTI KIELLETTY.
Entisen turvetuotantoalueen paloriski erityisesti kuivien säiden aikaan on erittäin korkea, paljon korkeampi kuin ympäröivän metsäalueen. 2019-2021 aikana kosteikolla ovat kävijämäärät kovasti lisääntyneet. Samalla valitettavasti on ollut havaittavissa, että alueella liikutaan vasten ohjeita autoilla ja muilla moottoriajoneuvoilla.
OSK LUMIMUUTOKSEN henkilökuntaa ja ennallistamiskalustoa liikkuu alueen eri osissa eri vuorokauden aikoina huolto- ja ennallistamistehtävissä moottoriajoneuvoin, mukaan lukien kaivureita ja mönkijöitä. Linnunsuolla on laavu. Ainoastaan siellä voi tehdä avotulet. Kaikki muu tulen käsittely on alueella ehdottomasti kielletty. Alueella on kameravalvonta. Jokainen liikkuu siellä omalla vastuullaan.
Kaikissa kosteikkoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä 24/7 OSK Lumimuutoksen päivystävään numeroon
040-7372424 tai 050-5732674 tai tiedotus@lumi.fi
Toivomme kaikkien kävijöiden viihtyvän kosteikolla, jota kehitetään aktiivisesti.
Seuraa www.lumi.fi ja www.selkie.fi ohjeita.
Linnunsuon ylläpitoa voi tukea! OSK Lumimuutoksen toimintaa voi avustaa, tai talkoilla Linnunsuolla.
◀
▶
