Lumimuutos
17/05/2026
KALASTAJA ILMAN MERTA - kirjan uuden painoksen julkistustilaisuus
Reposaaressa julkaistava kirja on kertomus Into Sandbergin, Porin Tahkoluodossa asuneen ammattikalastajan elämästä ja ajatuksista. Into Sandberg oli erikoinen mies; karismaattinen legenda jo eläessään.
Tuhansilla päiväkirjojensa lehdillä, lukemattomissa lehtiartikkeleissa hän toi painokkaasti julki sisimmät ajatuksensa, joiden kaari ulottui ammattia koskevista asioista ja oivalluksista ilmiömäisen tarkkoihin luontohavaintoihin.
Aili ja Into Sandbergin pienestä kalastajatuvasta virtasi uutta - varoittavaa ja kannustavaa - ekologisen tutkimuksen aihetta aina professoritasolle saakka, heidän luoksensa kerääntyi taaja samoinajattelevien ystävien piiri Pentti Linkolaa myöten.
Piiriin kuuluivat myös radiotoimittaja Juha Virkkunen ja valokuvaaja Markku Saiha, joille Into Sandberg vielä eläessään luovutti koko kirjoittamansa ja keräämänsä aineiston. Tämän pohjalta syntynyt kirja on dokumentti ja testamentti kaikille luonnonystäville. Siinä puhuu hiljaisten urotekojen mies.
Kirjan uudelleen kustantanut Lumimuutos Osuuskunta on ammattimaista kalastusta ja luonnonelinympäristöjen ennallistamista harjoittava yhteisö ja sen perustamisvaihe sekä tämä kirja ovat sidoksissa toisiinsa. Kirja julkaistaan
Ravintola Merimesta 26.5.2026 11.00 alkaen
Reposaaren Kalasatama, 28900 Pori
Tilaisuudessa ovat paikalla osuuskunnan ammattikalastajia sekä Markku Saiha kertomassa kirjasta ja sen sanomasta.
Kirjaa voi tilata edullisesti osuuskunnan nettikaupasta.
Kirjan materiaalista on tuotettu virtuaalinen kulttuurimateriaali, ja siihen voi tutustua täällä.
Lumimuutoksen Tero Mustonen muistaa, että me, tuolloin nuoret ammattikalastajat 2000-luvulla ja 2010-luvulla saimme käsiimme tämän kirjan ja nyt jokainen uusi työntekijä, joka osuuskuntaamme tulee, saa luettavakseen tämän kirjan. Mustonen on tainnut sanoa julkisesti, että Suomessa on tehty kolme kirjaa, joiden luettuaan kaikki on selvää. Tämä on yksi niistä – se pitää sisällään viisauden, kulttuurin ja luonnon lisäksi suuren salaisuuden – puheenvuoron kokonaisvaltaisesta elämästä, ja siitä, mitä meidän tulisi tehdä, sen valossa, mitä Inton elämäntyö sai aikaan.
On siis suuri kunnia julkistaa kirjan toinen painos. Vaalimme omalta osaltamme Inton perintöä ja viisautta. Työ osaltamme jatkuu ja tulevasta lisää Reposaaren Merimestassa.
Tilaisuudessa ovat paikalla Tero Mustonen ja Markku Saiha kertomassa kirjasta ja sen sanomasta.
Virtuaalimateriaali:
https://storymaps.arcgis.com/collections/274883fbb69e45258285a761fd40e959
https:
Lumimuutos
15/05/2026
Tervetuloa Mekrijärven aarteet -näyttelyyn!
Ilomantsin ensimmäinen hologrammi, muinaisveneen ja runonlaulajien tarinoita, luonnon ennallistusta ja kulttuuriperintöä – kaikki tämä uudessa, upeassa näyttelyssä Parppeinvaaran runokylässä Ilomantsissa!
Mekrijärven aarteet -näyttelyssä pääset matkalle Koitajoen merkittävien kylien ja keskeisen järven menneisyyteen, nykyisyyteen ja luontoon. Näyttely on osa pohjoiskarjalaisen osuuskunta Lumimuutoksen Koitajoki-työtä, jossa ennallistetaan luontoa ja tuetaan kulttuuriperintöä. Näyttely avautuu 1.6.2026.
Jo 1800-luvun kansanperinteen kerääjät tunnistivat Mekrijärven alueen ja sen kahden kylän – Ryökkylän ja Mekrijärven – olevan kulttuurisesti hyvin merkittäviä. Siellä muodostui omanlainen elämänmuoto ja runonlauluperinne, joka säilyi harvinaisen pitkään. 1800-luvun lopulta 2000-luvulle Mekrijärvi koki monenlaisia muutoksia. Alueen perinteen ja luonnon voidaan ajatella olevan aarteita menneisyydestä nykyisyyteen ja tuleviin aikoihin.
Uudessa näyttelyssä Parppeinvaaran runokylässä pääset tutustumaan Mekrijärven aarteisiin – rakennusperintöön, runonlauluun, luontoon ja sen ennallistamiseen sekä uniikkiin muinaisveneeseen! Vene on esillä Ilomantsin ensimmäisen hologrammin sekä kyläyhdistyksen ja veneenveistäjä Arvo Ketolaisen tulkintoina. Näyttelyssä on esillä myös uniikkeja valokuvia sekä virtuaalinen Mekrijärvi. Näyttelyä on tuotettu kolmen vuoden ajan.
Esillä ovat myös luonnon kohteet. Mekrijärvellä ennallistetaan sekä luonnon että perinne-elinympäristöjä. Mekrijärven kylän pohjoispuolella, noin 160 hehtaarin vaikutusalalla, ennallistettiin Jokisuon ja Selkäsuon aluetta vuosina 2022-2024. Koitajoen uomassa, Mekrijärven luusuasta Ala-Koidan kylän suuntaan, on satojen metrien matkalta poistettu uitto-ukkojen eli tolppien jäänteitä. Jokinuottaamalla on puhdistettu kymmeniä Koitajoen oman planktonsiian kutualueita.
Järven länsipuolella on laaja, kansallisesti merkittävä soiden yhteen kytkeytynyt käytävä Korvunsuolta Kesonsuolle. Näiden välissä oleva Reposuo saatiin ennallistettua vuonna 2025. Myös kulttuurimaisemia on tuettu. Vuodesta 2024 alkaen Iivananahon perinneympäristöjä on niitetty ja ennallistettu takaisin karjalaisen pienviljely- ja kylämaiseman suuntaan. Niityiltä on vuosien varrella tavattu yli 100 lintulajia. 2025-26 toteutettiin kyläyhdistyksen kanssa Meskenlahden ruoppauksen ensimmäinen vaihe, jolla pyritään palauttamaan lahtialueen luontainen veden kierto ja virkistysarvoja.
Kokonaisuudessaan OSK Lumimuutos ennallistaa vuosien 2022-2027 aikana koko Koitajoen ja Koitereen valuma-alueella monenlaisia luontokohteita. Samalla turvataan luontoarvonsa säilyttäneitä ekologisia käytäviä, elvytetään kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita sekä puretaan nousuesteitä. Soita ennallistetaan yhteensä 2500 hehtaaria vuoteen 2027 mennessä.
Sukella syvälle Mekrijärven aarteisiin, tervetulloo!
Mekrijärven aarteet -näyttelyn ovat tuottaneet osuuskunta Lumimuutos ja Ilomantsin Museosäätiö. Sitä ovat tukeneet useat rahoittajat, joista tärkeimpänä Endangered Landscapes and Seascapes-ennallistamisohjelma Englannista.
https:
Lumimuutos
11/05/2026
Ekologi Marjukka Dyerille nimikkokohde 80-vuotispäivän johdosta
Hangasneva on 12 hehtaarin ehjä suo- ja metsäalue Pirkanmaalla, Kuivasjärven valuma-alueella. Hangasnevan kulttuurihistoria on tärkeä – paikannimi viittaa metsäpeuran pyyntiin. Kohde on osa Lumimuutoksen kohteita, joilla tuetaan tulevia peuran vasomisalueita. Toukokuussa 2026 kohde nimettiin linjanjohtaja, lisensiaatti Marjukka Dyerin nimikkokohteeksi tämän 80-vuotispäivän kunniaksi ja yhteydessä. Dyer teki tieteellisen, luonnonsuojelullisen ja ympäristökoulutus-elämäntyönsä Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa Lumimuutos sijaitsi perustamisvuosinaan 2000-2004 ennen itsenäisen järjestön ja osuuskunnan aikakautta.
Dyer mahdollisti päättäväisyydellään ja tieteellisellä tarkastelullaan laajojen arktisen alueen sekä Pirkanmaan ilmastonmuutostutkimusten toteuttamisen, laajojen opiskelija- ja tutkijavaihto-ohjelmien toteutumisen muun muassa Kanadaan, Alaskaan, Venäjälle, Islantiin, Brysseliin, Norjaan, Ruotsiin ja Afrikkaan osana Lumimuutoksen varhaisia toimia. Näihin toimiin kuuluivat myös laajat tieteelliset julkaisut ja konferenssit, joiden järjestelyssä Dyer oli mukana.
Dyer edusti tuolloin ja edelleen uskoa ympäristöasioiden edistymiseen, jos niille mahdollistetaan kehys, jossa hyppäykset eteenpäin voivat edetä. Lumimuutosta ei olisi kansainvälisenä luontojärjestönä, tai tieteellisenä yksikkönä ilman Marjukan suoraa tukea ja ymmärrystä. On myös huomioitavaa, että nykyajassa vastaavanlaajuisen verkoston ja toiminnan perustaminen olisi lähes mahdotonta.
Marjukka vaikuttaa Pirkanmaalla, ja tämän takia, hänen merkkipäivänsä yhteydessä, Lumimuutos perustaa tämän seutukunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävän nimikkokohteen, joka on suojeltu luontoarvojensa takia lailla.
Hangasneva on samalla mennyttä – se on säilyttänyt ekosysteemien muiston ja lajiston, sekä metsä- että suolajien osalta, että tulevaa – osana Laadunviidannevan ja muiden ennallistamistoimien vaikutetta se on symboli siitä suomalaisesta luonnosta, jonka Marjukka halusi nähdä ja saada todeksi, ja täten nimeämme kohteen juhlistamaan hänen laajaa elämäntyötään luonnon, ympäristötoimien ja vesistöjen saralla, ja muistuttamaan vuosista, jolloin Lumimuutos perustettiin ensi muodossaan.
Lumimuutos
10/05/2026
Virtaavan veden jäljet, dokumenttielokuva, TRAILERI | Ensi-ilta 1.6.2026
Virtaavan veden jäljet on Tokrajärven kylätoimikunnan, STC Tuotanto Oy:n ja Lumimuutos Osuuskunnan yhdessä tuottama dokumenttielokuva, joka kertoo arkipäiväisestä elämästä Palojärven ja Koitereen nopeasti muuttuvien vedenpintojen äärellä. Elokuva taltioi vuodelta 2024 luonnon ja ihmisen kohtaamisen tilanteessa, jossa vesistöjen säännöstely ja luonnonilmiöt muokkaavat ympäristöä ennennäkemättömällä tavalla. Ensi-ilta Kino-Mantsissa 1.6.
Palojärvi ja vaeltavat turvelautat
Dokumentissa seurataan Palojärvellä vuonna 2024 taltioitua, useita kuukausia kestänyttä seurantakamerakuvaa sekä neljän paikallisen asukkaan kertomuksia alueelta. Dokumentin aikana Palojärven vedenpinta vaihtelee kokonaisuudessa lähes kolme metriä, mikä saa aikaan erikoisen ja vaarallisen ilmiön: irtonaisten turvelauttojen liikkumisen.
"Tässä saattaa hävitä vuorokaudessa metrin verran vedenpinta"
-Matti Eronen.
Nämä massiiviset lautat, joista vanhimmat ovat seilanneet järvellä jo yli 70 vuotta, eivät ole vain maiseman osia. Ne aiheuttavat todellisia vaaratilanteita veneilijöille ja vahingoittavat mökkiläisten laitureita ja muuta omaisuutta.
"Se on semmonen 180 metriä pitkä ja toista sataa metriä leveä"
Ville Pänttönen.
Koitereen vetäytyvä rantaviiva
Koitereella syksyn 2024 poikkeuksellinen vedenpinnan lasku jätti veneet rannoille kauas vesirajasta. Tilanne pakotti asukkaat käyttämään traktoreita ja jopa kaivinkonetta saadakseen veneensä turvaan talvisäilöön.
Vedenpinnan jatkuva ja voimakas vaihtelu on jättänyt jälkensä myös maastoon: rannat ovat sortuneet ja rantaviiva on siirtynyt vuosikymmenten saatossa paikoin useita metrejä. Järven muoto muuttuu pysyvästi, kun pieniä hiekkapohjaisia saaria on kadonnut kokonaan vesimassojen alle.
"Piilosaarista kolme on huuhtoutunut kokonaan pois, vaikka kartassa ne vielä näkyvät."
-Tarja Kettunen
Koitajoen suuri huoli - järvilohi
Veden säännöstelyn vaikutukset huipentuvat Koitajoella, jossa äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tila on herättänyt suurta huolta. Kun voimakkaat juoksutukset ja vedenpinnan vaihtelut sotkevat kalojen luonnollista rytmiä, koko lajin tulevaisuus on vaakalaudalla.
"Kyllähän se näyttää tosi huonolta."
-Petteri Tahvanainen
Virtaavan veden jäljet on puheenvuoro paikallisten asukkaiden ja muuttuvan luonnon puolesta. Se on kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun ratkaisevien päätösten teko on kaukana tapahtumapaikasta.
Ensi-illan aikataulu 1.6.2026
17:00 Alkaen kahvia ja pientä syötävää
18:00 Alkupuhe, Harri Turunen, Tokrajärven kylätoimikunta
18:15 Dokumenttielokuva alkaa, kesto n. 40 min
19:00 Tilannekatsaus vesistöalueen tilaan ja tulevaisuuteen, keskustelu ja kysymykset.
20:00 Tapahtuma päättyy
https:
Lumimuutos
21/04/2026
Ilomantsin kunta antoi luvan Korvinsuon ennallistamiseen
YLE raportoi uudesta vaiheesta Ilomantsin kunnan kanssa. Osuuskunta Lumimuutos haluaa ennallistaa Ilomantsissa kuusi suota. Kunnanhallitus antoi luvan ensimmäiselle kohteelle, 18 hehtaarin Korvinsuolle.
Kts linkistä koko juttu.
https:
Lumimuutos
13/04/2026
ONKAMOILLA NEUVOTELLAAN LAAJOISTA KUNNOSTUSTOIMENPITEISTÄ, SÄRKIKALOJEN PYYNTI JATKUU JA SINILEVÄVAHTITOIMINTA KÄYNNISTYY
Onkamojärviltä on tunnistettu uusi merkittävä ravinnekuormituspiste. Sille haetaan satojen tuhansien rahoitusta ja neuvottelut on aloitettu maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Osuuskunta Lumimuutos rahoittaa 50 000 € vuodelle 2026 Onkamojärvien kunnostukseen, ja samalla avataan sinilevävahtitoiminta.
Onkamojärvien valuma-alueelta on löydetty merkittävä pistemäinen ravinnekuormituslähde, joka kuormittaa järviä, vaikka valuma-alue on muuten pitkälti onnistuttu saamaan vesienhoidon piiriin. Kuormituspisteessä on mahdollisesti pilaantuneita tai vaihdettavia maamassoja, ja sen kunnostaminen on useamman sadan tuhannen euron hanke. OSK Lumimuutos on käynnistänyt neuvottelut pilaantuneiden maiden hoitoon erikoistuneiden viranomaisten kanssa valtionrahoituksesta kohteelle. Tavoitteena on saada viranomaisten kanta syksyyn mennessä.
Jo nyt OSK Lumimuutos allokoi 50 000 € ennallistamis- ja seurantatyöhön omaa rahoitustaan. Sillä pyritään tarkastamaan ja tarvittaessa ajanmukaistamaan vuosina 2009-2023 toteutettujen vesiensuojelurakenteiden tilaa. Summa investoidaan osuuskunnan yleisapurahoista vesienhoidon saralla.
Lisäksi käynnistetään sinilevähavaintojen keruu. Osuuskunnan vesiensuojeluasiantuntija Eetu Niiranen ottaa vastaan kevään ja kesän 2026 sinilevähavaintoja, jotta niiden vakavuus ja tilanne saadaan mahdollisimman hyvin kartoitettua tulevalla kaudella. Kuvia ja havaintoja voi lähettää osoitteeseen eetu.niiranen at lumi.fi. Mainitse havainnon yhteydessä päivämäärä ja havainnon mahdollisimman tarkka sijainti.
Maanomistajat: jos omistat Onkamoiden valuma-alueelta metsätalouskäyttöön ojitettua suota ja olisit kiinnostunut keskustelemaan sen ennallistamispotentiaalista osana vesienhoitotyötä, ota yhteyttä tiedotus at lumi.fi
Onkamoiden tilan seuranta
Lumimuutos Osuuskunta aloitti alkuvuodesta 2023 vedenlaadun mittaukset Onkamojärvillä. Mittauksia on tehty talvisin järven jäällä. Keväällä ja syksyllä mitataan valuma-alueelta järviin tulevan veden laatua. Vesistön tilan seuranta on tärkeää, sillä sen avulla kyetään suunnittelemaan tulevia kunnostustoimia järkevästi.
Talvisin on mitattu veden happipitoisuutta eri syvyyksistä. Happipitoisuus on keskeinen vesistön ekologisesta tilasta kertova tekijä. Happi on vesistöissäkin elämän edellytys – muun muassa monet kalalajit kärsivät alhaisesta happipitoisuudesta. Maankäytön aiheuttama kuormitus on keskeisimpiä hapettomuuden aiheuttajia. Tilanne muodostaa tyypillisesti ”noidankehän” – ulkoinen kuormitus aiheuttaa hapettomuutta ja hapettomuus puolestaan kiihdyttää sisäistä kuormitusta, kun pohjaan sitoutuneita ravinteita alkaa vapautua veteen, eli rehevöitymistä tapahtuu kahdesta suunnasta. Hapettomuus ei ole Onkamoilla kuitenkaan uusi ilmiö – sitä on tavattu alusvesissä jo 1970-luvulla, kun ensimmäisiä mittauksia on tehty.
Onkamoilla veden happipitoisuus laskee voimakkaasti talven edetessä; alkutalvella syvänteiden happitilanne voi olla hyvä, mutta lopputalvesta on mitattu hyvin alhaisia pitoisuuksia – paikoitellen happi on jopa loppunut kokonaan.
Talvisin on mitattu myös veden ravinnepitoisuuksia, joiden avulla on selvitetty erityisesti sisäisen kuormituksen esiintymistä. Sisäistä kuormitusta ei havaittu Pieni-Onkamolla vuosina 2023–2025. Suuri-Onkamolla sisäisen kuormituksen esiintyminen vaihteli suuresti paikan ja ajan mukaan. Vuonna 2023 sisäistä kuormitusta löytyi Salmensillan, Hasonselän sekä Suuri-Onkamon syvänteistä. Vuosina 2024 ja 2025 tilanne oli parempi.
Seuraavaksi Lumimuutos kartoittaa Onkamojärvien ulkoisia kuormituslähteitä sekä seuraa jo tehtyjen vesiensuojelurakenteiden tehokkuutta.
Kalastus käynnistymässä
Puruveden talvinuottauskauden päätyttyä jäiden sulaessa kovaa vauhtia, osuuskuntamme kalastajat suuntaavat jälleen avovesipyyntiin Onkamoille. Pyyntivälineitä ovat rysät, verkot ja katiskat. Rysillä keskitytään erityisesti särkikalojen pyyntiin, millä pyritään jatkamaan Onkamoilla vuosien saatossa tehtyjä ansiokkaita hoitokalastusponnisteluja. Särkikalojen pyynnillä voidaan hillitä vesistön rehevöitymistä.
Särkikaloista jalostetaan herkullisia ja helppokäyttöisiä kalatuotteita, joita on saatavilla toimipisteellämme (Asemantie 35 B, Tohmajärvi). Myös tuoretta kalaa on tulossa myyntiin taas saatavuuden mukaan. Kalastuksen kuulumisia voi seurata facebookissa (Lumimuutos OSK) ja instagramissa (snowchange_fishery).
Lumimuutos etsii venepaikkaa vuokralle Suur-Onkamon rannasta – yhteydenotot osoitteeseen tiedotus at lumi.fi
Pro Onkamojärvet ry:n ansiokas työ tulossa esille kansainväliseen kirjaan
Onkamoiden hyväksi tehty valtava kunnostustyö on saamassa kansainvälistä tunnustusta osana Handbook of Community Responses to Climate Change -kirjaa. Teos esittelee toimivia paikallislähtöisiä ratkaisuja ympäri maailmaa luonnon tilan parantamiseksi. Kirja julkaistaan tämän vuoden aikana.
Lumimuutos Osuuskunnan juhlavuosi
Juhlistamme Lumimuutoksen 25-vuotista taivalta avaamalla kesäkuussa toimitiloihimme juhlanäyttelyn, joka valottaa toimintamme vaiherikkaita vuosia. Lumimuutos-hanke käynnistyi vuonna 2000 ja osuuskunta perustettiin 2005. Näyttelyn avautumisesta tiedotetaan toukokuussa.
https:
Lumimuutos
05/04/2026
Rahekangas täydentää Kelsimäjoen laakson ennallistamista
Rahekangas on merkittävä 170 hehtaarin metsä- ja suokokonaisuus, joka tukee Kelsimäjoen jo käynnissä olevaa ennallistamista.
Kohde sijaitsee Ilomantsissa ja on osa osuuskunnan Koitajoki-työtä. Rahekangas on yhteensä 170 hehtaarin kokonaisuus, joka sisältää eri-ikäisiä metsiä, ehjää suota sekä pienvesiä. Se sijaitsee Kelsimäjoen laaksossa latvavesillä, jossa naapuripalstat ovat pitkälti saatettu ennallistuksen ja suojelun piiriin. Kohteelle käynnistetään ennallistamissuunnittelua kevään mittaan.
Lumimuutos
08/03/2026
Uusi tiedeartikkeli luotsaa Ouran saariston ennallistukseen raameja
Uusi tiedeartikkeli, joka julkaistiin tällä viikolla, antaa viitteitä siitä, miten Ouran saaristo Merikarvian edustalla voitaisiin saada ennallistuksen piiriin.
Artikkeli käy läpi Ouran kalastajien kulttuuriperintöä, saariston erityispiirteitä ja mahdollisuuksia merellisen ennallistamisen käynnistämiseen. Artikkeli on englanniksi.
https:
Lumimuutos
17/02/2026
Timo Hannulan metsä sai uuden elämän
Yle kertoi joulukuussa metsiensuojeluohjelma Metso-ohjelman jatkuvasta rahapulasta. Jutussa oli esimerkkinä ylivieskalainen Timo Hannulan ja hänen sisarustensa metsä, jonka valtio oli jo kahdesti halunnut suojella, mutta jonka suojelu oli aina tyssännyt rahojen loppumiseen.
Kts linkistä koko juttu.
https:
Lumimuutos
13/02/2026
Makkaralatva-aapa suojeltu
Lapin elinvoimakeskus ja Lumimuutos ovat suojelleet merkittävän, ennallistetun 330 hehtaarin Makkaralatva-aavan Ranualla.
Pysyvä rauhoituspäätös koskee Ranuan kunnassa sijaitsevia kiinteistöjä Kuusikkoaapa,
Kuusikkosuo ja Lumipalo. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 330,73 hehtaaria. Alue
täyttää luonnonsuojelulain 43 § (9/2023) mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisedellytykset.
Alue koostuu pääosin luonnontilaisista vähäpuustoisista soista. Soiden seassa on yksittäisiä
kangasmaita (noin 8,4 hehtaaria), joissa on harjoitettu metsätaloutta. Ojitettuja soita
alueella on noin 21,5 hehtaaria, jotka ovat pääosin jo ennallistettu maanomistajan toimesta
viimevuosina.
Makkaralatva-aavan suojelu ja ennallistaminen tukee Litokairaan, joka on 30,000 hehtaarin suojelualue itään, ja luonnoltaan kansallisesti merkittävä.
