Lumimuutos

08/03/2026

Uusi tiedeartikkeli luotsaa Ouran saariston ennallistukseen raameja

Uusi tiedeartikkeli, joka julkaistiin tällä viikolla, antaa viitteitä siitä, miten Ouran saaristo Merikarvian edustalla voitaisiin saada ennallistuksen piiriin.

Artikkeli käy läpi Ouran kalastajien kulttuuriperintöä, saariston erityispiirteitä ja mahdollisuuksia merellisen ennallistamisen käynnistämiseen. Artikkeli on englanniksi.

Lumimuutos

17/02/2026

Timo Hannulan metsä sai uuden elämän

Yle kertoi joulukuussa metsiensuojeluohjelma Metso-ohjelman jatkuvasta rahapulasta. Jutussa oli esimerkkinä ylivieskalainen Timo Hannulan ja hänen sisarustensa metsä, jonka valtio oli jo kahdesti halunnut suojella, mutta jonka suojelu oli aina tyssännyt rahojen loppumiseen.

Kts linkistä koko juttu.

Lumimuutos

13/02/2026

Makkaralatva-aapa suojeltu

Lapin elinvoimakeskus ja Lumimuutos ovat suojelleet merkittävän, ennallistetun 330 hehtaarin Makkaralatva-aavan Ranualla.

Pysyvä rauhoituspäätös koskee Ranuan kunnassa sijaitsevia kiinteistöjä Kuusikkoaapa,
Kuusikkosuo ja Lumipalo. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 330,73 hehtaaria. Alue
täyttää luonnonsuojelulain 43 § (9/2023) mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisedellytykset.

Alue koostuu pääosin luonnontilaisista vähäpuustoisista soista. Soiden seassa on yksittäisiä
kangasmaita (noin 8,4 hehtaaria), joissa on harjoitettu metsätaloutta. Ojitettuja soita
alueella on noin 21,5 hehtaaria, jotka ovat pääosin jo ennallistettu maanomistajan toimesta
viimevuosina.

Makkaralatva-aavan suojelu ja ennallistaminen tukee Litokairaan, joka on 30,000 hehtaarin suojelualue itään, ja luonnoltaan kansallisesti merkittävä.

Lumimuutos

06/02/2026

Mongabay raportoi kalottialueen soidensuojelusta

Yhdysvaltalainen media Mongabay raportoi Kanadan, Alaskan, Minnesotan ja kotimaan soidensuojeluyhteistyöstä.

Lumimuutos

04/02/2026

Uusia rahoituksia metsäpeuran tukemiseen

Earthshot-palkintoon liittyvä rahoitus sekä uusi EU LIFE -rahoitus laajentavat metsäpeuran tukitoimia.

Earthshot - Britanniassa jaettava ympäristöpalkinto on päättänyt tukea Lumimuutoksen ennallistamisohjelmaa n. 85,000 eurolla. Tämän lisäksi uusi EU LIFE-hanke tukee metsäpeuran mahdollisuuksia.

Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitotyöhön on saatu hankerahoitus EU LIFE -ohjelmasta. Seitsemän vuoden pituisen LIFEline4Fennicus -hankkeen tarkoituksena on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.

Vuonna 2026 alkava hanke on suunniteltu kaksi vuotta sitten päivitetyn metsäpeurakannan hoitosuunnitelman pohjalta ja on suoraa jatkoa vuonna 2023 päättyneelle MetsäpeuraLIFE-hankkeelle. Uudessa hankkeessa toteutetaan monipuolisia suojelutoimia metsäpeuran tulevaisuuden turvaamiseksi.

”Hankkeen rungon muodostavat metsäpeurojen täydennysistutukset Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa sekä Tiilikkajärven kansallispuistossa toteutettava palautusistutus. Täydennysistutus vahvistaa nykyistä kantaa, palautusistutus tuo lajin takaisin entiselle esiintymisalueelle”, kertoo rahoitushakemuksen valmistelutyöstä vastannut metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksesta.

”Lisäksi jatkamme ja kehitämme hyvin toimivaa yhteistyötä porotalouden toimijoiden kanssa metsäpeuran perimän turvaamiseksi, parannamme ymmärrystä metsäpeuran elinympäristöistä sekä pohjustamme sen mahdollista tulevaa paluuta Pohjois-Karjalaan ennallistamalla mittavan määrän elinympäristöjä”, Niemi jatkaa.

Toimiviksi tiedettyjen suojelukeinojen rinnalle tuodaan hankkeessa myös uusia ratkaisuja turvaamaan metsäpeurakantaa. Hankkeessa muun muassa kehitetään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä ja taltioidaan metsäpeuran perimää biopankkiin.

”Tämä auttaa ylläpitämään metsäpeuran eläintarhakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja varmistamaan, että täydennys- ja palautusistutuksiin on tulevaisuudessakin saatavilla sopivia kantayksilöitä”, Niemi taustoittaa. Uudet menetelmät tarjoavat varautumiskeinoja myös tilanteeseen, jossa metsäpeurakanta laskisi nopeasti esimerkiksi tarttuvan eläintaudin seurauksena.

Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Maailmankannan koko on arviolta viitisen tuhatta yksilöä, joista noin kolme tuhatta elää Suomessa. Meillä metsäpeuraa uhkaavat muun muassa maisemarakenteen muutokset, suurpetojen saalistus sekä liikenne.

Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut. Hankekumppaneita ovat Luonnonvarakeskus, Lumimuutos Osuuskunta, Korkeasaaren eläintarha ja Ranuan Eläinpuisto. Työtä rahoittavat LIFE-ohjelman lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, European Wildlife Comeback Fund, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö sekä hanketta toteuttavat organisaatiot. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,55 miljoonaa euroa. EU-rahoitus kattaa tästä 60 prosenttia.

LIFE on Euroopan unionin rahoitusinstrumentti, joka tukee ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita ja edistää näin EU:n ympäristöpolitiikan toteuttamista.

Lumimuutos

16/01/2026

Tammikuussa merkittäviä luontometsiä mukaan Lapista ja Suomussalmelta

Ennallistamisohjelman tammikuu on käynnistynyt kiireisenä. Yhteensä 381 hehtaaria pääosin vanhoja ja luonnonmetsien kaltaisia kohteita on saatu mukaan. Niistä merkittävin on Pauttiselän saamelaismetsä Vuotsossa, joka sijaitsee suoraan Sompion luonnonpuiston kyljessä.

Tammikuussa on saatu mukaan merkittäviä vanhojen metsien ja soiden alueita Pohjois- ja Itä-Suomesta. Pauttiselän saamelaismetsä edustaa luontoarvoiltaan hyvin merkittävää kohdetta, se on noin 100 hehtaarin kokoinen. Pauttiselkä rajoittuu UKK-kansallispuistoon ja Sompion luonnonpuistoon. Siellä on useita uhanalaisia luontotyyppejä, samoin metsäkuvioiden lahopuuluokat ja rakenne ovat hyvät.

Sallan Vanhala on 136 hehtaarin kohde, jossa on ollut hakkuita, mutta erämaisten palstojen luonnontila on merkittävä. Tämä Itäkairan kohde tukee Joutsenaavan Natura-aluetta ja Lumimuutoksen Savukoski-Salla-alueen kokonaisuutta.

Ounas-Pallas-kansallispuiston kupeessa, Keräs-Siepin kylällä, on yhteensä 130 hehtaarin kokonaisuus neljässä palstassa. Ne muodostavat erittäin merkittävän ekologisen käytävän ja vanhojen metsien ja soiden alueen, joka tukee kansallispuistoa. Siepin palstalla on n. 200-vuotiasta luonnonmetsää.

Suomussalmen vienankarjalaiskylistä saatiin mukaan Hyryvaaran kohde. Se juhlistaa runonlaulaja Jussi Huovisen ja Lumimuutoksen yhteistyötä 2000-luvulta alkaen. Jussi lähti tuonilmaisiin 2017. Ennen sitä Jussi ja Lumimuutos ponnistelivat vienankarjalaisen kulttuurin perinteiden tukemiseksi. Huovista pidetään merkittävänä runonlaulajana.

Lumimuutos

21/12/2025

Hanki-kirja ja Mika Honkalinna esillä YLE:llä

Luontokuvaaja Mika Honkalinna julkaisi taannoin Lumimuutoksen kustantamana uuden Hanki-kirjan. YLE kertoo kirjasta.

Moni meistä toivoo lunta tähän joulunaikaan. Erityisen merkittävä lumi on luontokuvaaja ja kirjailija Mika Honkalinnalle. Hän on valokuvannut lumista talvista luontoa vuosikymmenien ajan, ja nyt viimeisimmän kirjan aiheeksi on pelkistynyt lumihanki. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan metsäretkellä Limingassa Pohjois- Pohjanmaalla.

Kirjaa saatavilla https://www.lumikala.com/books

Lumimuutos

08/12/2025

Hautarämeen suoalue ennallistettiin syksyllä 2025

Sotkamon Hautarämeellä, kunnan omistamalla kiinteistöllä (765-407-14-57), toteutettiin suoalueen ennallistaminen Osuuskunta Lumimuutoksen toimesta syksyllä 2025. Ennallistamisen tavoitteena oli parantaa luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta Syväjärvi–Hautajärven vesistöön.

Historiallinen tausta ja sijainti

Hautaräme sijaitsee Hautaskylässä, Hautajärven ja Syväjärven välisellä suoalueella, jota halkoo Heinosenjoki. Noin 18 hehtaarin ennallistamisalue sijoittuu joen itäpuolelle. Alueen puoliavoin räme on ojitettu 1970–80-luvuilla metsätalouskäyttöön, mikä on kuivattanut suoluontotyyppejä ja heikentänyt viereisten vesistöjen vedenlaatua. Ojat laskevat Hautajärven ja Syväjärven väliseen salmeen, ja pohjoispuoliseen suonotkelmaan on vedetty muutama sammaloitunut oja, jotka laskevat Heinosenjoen suulle.

Ennallistamisen suunnittelu ja toteutus

Ennallistamissuunnittelu tehtiin keväällä 2025 karttatarkastelun ja maastokäyntien perusteella. Koko alue todettiin ennallistamisen kannalta merkitykselliseksi. Toimenpiteet suunniteltiin niin, etteivät ne vaaranna viereisten kangasmaiden metsätaloudellista käyttöä.

Työt toteutettiin konetyönä syksyllä 2025. Ojiin rakennettiin tiiviistä turpeesta patoja 40–50 metrin välein, ja patojen välit täytettiin kaivupenkoista otetulla turpeella. Erityistä huomiota kiinnitettiin ojiin, joissa veden virtaus oli suurinta. Työt tehtiin kuivaan ajankohtaan, mikä mahdollisti ojien täyttämisen lähes rantaan asti. Toteutus onnistui hyvin ja suunnitelmien mukaisesti.

Seuranta ja vaikutukset

Ennallistamisen onnistumista seurataan tiiviisti 1–2 vuoden ajan mm. drone-kuvauksella ja vedenkorkeuden sekä virtausten tarkkailulla. Kohteen hydrologia alkaa palautua heti ojien tukkimisen jälkeen ja kasvillisuuden sekä linnuston muutoksia voidaan havaita muutaman vuoden kuluttua. Ennallistamisen jälkeen alueella on edelleen sallittua metsästys, virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeuksiin liittyvä toiminta.

Kohde on osa Sotkamon kunnan ja Osuuskunta Lumimuutoksen välistä yhteistyösopimusta.

Lumimuutos

24/11/2025

Ivalojoen valuma-alueelta on löytynyt erittäin merkittävä uusi, aiemmin tuntematon elinvoimainen raakku- eli jokihelmisimpukkapopulaatio

Osuuskunta Lumimuutoksen kenttätutkimuksissa saamelaisten kotiseutualueen ennallistamistyössä on löytynyt uusi raakku- eli jokihelmisimpukkapopulaatio loppukesällä 2025. Inventoitujen raakkujen määrä oli hiukan yli 700, nuoria yksilöitä oli paljon ja kanta on elinvoimainen. Viranomaisohjeiden mukaisesti raakkujen tarkkaa sijaintia ei paljasteta tässä vaiheessa.

Osuuskunta Lumimuutoksen kenttätutkimuksissa saamelaisten kotiseutualueen ennallistamistyössä on löytynyt uusi raakkupopulaatio loppukesällä 2025. Löytöä voidaan pitää erittäin merkittävänä. Yhteensä joesta inventointiin 735 raakkua, mutta kokonaispopulaatiota voidaan pitää suurempana. Valtaosa tutkimusjoen pohjasta on monikerroksista kiveä, jonka alla näkymättömissä on erittäin todennäköisesti lisää raakkuja.
Kyseinen raakkuesiintymä on ainoa Suomen puolella tiedossa oleva raakkukanta Paatsjoen vesistössä, johon Ivalojoki kuuluu, joten tämän raakkupopulaation olemassaolon turvaaminen on tärkeää ja kiireellistä.
Tämän tutkimuksen kohdejoki ei kuulu Natura 2000-verkostoon eikä minkään muunkaan suojeluohjelman piiriin. Populaatio on luonteeltaan pieni, mutta elinvoimainen ja lisääntyvä. Sen nuorten raakkujen osuus on korkea. Löydös korostaa suojelutoimien laajentamisen tärkeyttä pikaisesti kohdealueelle sekä maankäytön kysymysten tarkastelua Ivalojoen valuma-alueella.
Ivalojoen valuma-alue on raakkujokien osalta pääosin tutkimaton, joten pikaisia lisätutkimuksia tarvitaan. Uhkia mahdollisille raakkuvesille muodostavat maankäytön teolliset muodot, kuten metsätalouden voimaperäiset maanmuokkaukset, ojitukset, silta- ja tierakentaminen sekä koneellinen kullankaivuu. Kun Paatsjoen vesistön Suomeen puoleiselta alueelta ei ole ollut tähän saakka tiedossa raakkujokia, ovat aiemmat uusien raakkujokien etsinnät keskitetty muihin vesistöihin.
Löydöksen tekivät OSK Lumimuutoksen saamelaisluontoasiantuntijat osana kenttätöitään. Populaation ovat vahvistaneet vastuu-uhanalaisuusviranomaiset Metsähallituksesta, että Lapin ELY-keskus. Alkusyksystä koko joki inventointiin raakkututkijoiden toimesta.
Osuuskunta Lumimuutos ennallistaa luonnonelinympäristöjä osana Elpyvä maisema-ohjelmaansa. Osuuskunnalla on n. 8400 hehtaaria ostomaita, sekä muiden maanomistajien kuten Metsähallituksen, kuntien ja muiden maanomistajien kanssa yhdessä toimien yhteensä noin 60,000 hehtaarin vaikutusala. Ohjelma on Suomen suurin yksityismaiden ennallistusohjelma. Sen merkittävä painopistealue ovat Saamenmaan vesistöt ja luontokohteet.
Jokihelmisimpukka on Suomessa luonnonsuojelulain (1096/1996)37 § ja 38 § mom. 2 sekä luonnonsuojeluasetuksen (160/1997)18 § ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 2 mukaisesti rauhoitettu eläinlaji ja luonnonsuojelulain 47 § mom. 1 ja luonnonsuojeluasetuksen 22 § ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 4 tarkoittama uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji. Jokihelmisimpukka kuuluu myös luontodirektiivin liitteen II lajeihin, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimen alueita (Natura 2000-verkosto).

Lumimuutos

04/11/2025

KOITAJOEN SIIAN KUTUALUEITA ENNALLISTETTU, EMOKALAPYYNTI KÄYNNISSÄ

Koitajoella ennallistus on jatkunut lokakuun ja marraskuun alun keskittyen siian kutualueiden puhdistukseen sekä emokalapyyntiin yhdessä LUKE:n kanssa. Lisäksi useita soita on ennallistettu syksyn mittaan.

Koitajoen ennallistuskausi kääntyy tältä osaa kohti loppuaan. Syksyn aikana on useita planktonsiian kutualueita on saatu puhdistettua ja jokinuottauksella pyydetty myös yhteistyössä LUKE:n kanssa emokaloja. Päiväsaaliit ovat olleet jopa 13 siikaa, ja muodostavat tärkeän roolin Enonkosken laitoksen siikakannan uudistamisessa.

Soiden osalta Koitajoella on saatu Kivisuon, joka oli 100 hehtaaria, jälkeen Reposuo loppuun ja samoin Hoilonsuon laajan suokokonaisuuden ennallistus on jo aloitettu. Se saataneen valmiiksi 2026. Riippuen säiden kehityksestä ennallistuskausi kääntyy marraskuussa kohti loppuaan ja jatkuu taas kevätpuolella 2026.